Datapohjaisen arvonluonnin strategiset vaihtoehdot

Data on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi raaka-aine taloudelliselle kasvulle. Datataloudessa arvo luodaan liiketoimintaan liittyvien dataresurssien avulla – dataa keräämällä, jakamalla, yhdistelemällä, analysoimalla ja hyödyntämällä. Data- ja alustatalouden yhteiskehitys muuttaa maailmantalouden rakenteita, liiketoimintamalleja, kilpailua ja kuluttajien käyttäytymistä. Samalla kehitys hämärtää toimialojen ja työn tekemisen perinteisiä määrittelyjä sekä sitä, miten arvonluontia tulisi mitata yrityksissä ja taloudessa. Tässä tutkimuksessa on analysoitu erityisesti teollisiin ekosysteemeihin kiinnittyvän datapohjaisen arvonluonnin strategisia mahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle erilaisten alustavaihtoehtojen ja -toimintamallien näkökulmista. Aihetta on tarkasteltu kirjallisuuskatsauksen lisäksi 12 tapaustutkimuksen kautta. Huolimatta datatalouden disruptiivisesta voimasta, tutkimuksen perusteella kehitys näyttäisi etenevän suomalaisissa yrityksissä vaiheittaisesti ja liiketoiminnan kehittämistyön tapahtuvan pääosin yritysten sisällä sekä rajatuissa verkostoissa. Haasteena datapohjaisen liiketoiminnan luomisessa on kannattavan liiketoimintamallin luominen ja palveluiden kaupallistaminen. Lainsäädännön sekä muiden politiikkatoimien näkökulmasta datapohjaisen liiketoiminnan edistäminen tunnistetaan moniulotteiseksi haasteeksi, sillä nykyiset hallinnolliset ja lainsäädännölliset rakenteet eivät tavoita ilmiöitä täysimääräisesti. Tarvitaankin kokonaisvaltainen politiikkaviitekehikko datatalouden edistämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö, yhteyshenkilö: Kehittämispäällikkö Petri Räsänen, [email protected], puh. +35840772300

Coexistence of DTT and Mobile Broadband: A Survey and Guidelines for Field Measurements

This article provides a survey and a general methodology for coexistence studies between digital terrestrial television (DTT) and mobile broadband (MBB) systems in the ultra high frequency (UHF) broadcasting band. The methodology includes characterization of relevant field measurement scenarios and gives a step-by-step guideline on how to obtain reliable field measurement results to be used in conjunction with link budget analyses, laboratory measurements, and simulations. A survey of potential European coexistence scenarios and regulatory status is given to determine feasible future use scenarios for the UHF television (TV) broadcasting band. The DTT reception system behavior and performance are also described as they greatly affect the amount of spectrum potentially available for MBB use and determine the relevant coexistence field measurement scenarios. Simulation methods used in determining broadcast protection criteria and in coexistence studies are briefly described to demonstrate how the information obtained from field measurements can be used to improve their accuracy. The presented field measurement guidelines can be applied to any DTT-MBB coexistence scenarios and to a wide range of spectrum sharing and cognitive radio system coexistence measurements.</p

Arthroscopic partial meniscectomy versus placebo surgery for a degenerative meniscus tear : a 2-year follow-up of the randomised controlled trial

Objective To assess if arthroscopic partial meniscectomy (APM) is superior to placebo surgery in the treatment of patients with degenerative tear of the medial meniscus. Methods In this multicentre, randomised, participant-blinded and outcome assessor-blinded, placebo-surgery controlled trial, 146 adults, aged 35-65 years, with knee symptoms consistent with degenerative medial meniscus tear and no knee osteoarthritis were randomised to APM or placebo surgery. The primary outcome was the between-group difference in the change from baseline in the Western Ontario Meniscal Evaluation Tool (WOMET) and Lysholm knee scores and knee pain after exercise at 24 months after surgery. Secondary outcomes included the frequency of unblinding of the treatment-group allocation, participants' satisfaction, impression of change, return to normal activities, the incidence of serious adverse events and the presence of meniscal symptoms in clinical examination. Two subgroup analyses, assessing the outcome on those with mechanical symptoms and those with unstable meniscus tears, were also carried out. Results In the intention-to-treat analysis, there were no significant between-group differences in the mean changes from baseline to 24 months in WOMET score: 27.3 in the APM group as compared with 31.6 in the placebo-surgery group (between-group difference, -4.3; 95% CI, -11.3 to 2.6); Lysholm knee score: 23.1 and 26.3, respectively (-3.2; -8.9 to 2.4) or knee pain after exercise, 3.5 and 3.9, respectively (-0.4; -1.3 to 0.5). There were no statistically significant differences between the two groups in any of the secondary outcomes or within the analysed subgroups. Conclusions In this 2-year follow-up of patients without knee osteoarthritis but with symptoms of a degenerative medial meniscus tear, the outcomes after APM were no better than those after placebo surgery. No evidence could be found to support the prevailing ideas that patients with presence of mechanical symptoms or certain meniscus tear characteristics or those who have failed initial conservative treatment are more likely to benefit from APM.Peer reviewe

Response of boreal lakes to episodic weather-induced events

Weather-induced episodic mixing events in lake ecosystems are often unpredictable, and their impacts are therefore poorly known. The impacts can be short-lived, including changes in water temperature and stratification, but long-lasting effects on the lake&rsquo;s biology may also occur. In this study we used automated water quality monitoring (AWQM) data from 8 boreal lakes to examine how the episodic weather-induced mixing events influenced thermal structure, hypolimnetic dissolved oxygen (DO), fluorometric chlorophyll estimates (Chl-a), and lake metabolism and how these events varied in frequency and magnitude in lakes with different characteristics. Rise in wind speed alone had an effect on the lakes with the weakest thermal stability, but a decrease in air temperature together with strong wind induced mixing events in all lakes. The return period of these mixing events varied widely (from 20 to 92 d) and was dependent on the magnitude of change in weather. In lakes with strong stability, thermal structure and hypolimnetic DO concentration were only slightly affected. Weather-induced mixing in the upper water column diluted the surface water Chl-a repeatedly, whereas seasonal maximum occurred in late summer on each lake. Although Finnish lakes have been characterized with stable stratification during summer, we observed many substantial mixing events of relatively short return periods relevant to both chemical and biological properties of the lakes

Global Patterns and Controls of Nutrient Immobilization On Decomposing Cellulose In Riverine Ecosystems

Microbes play a critical role in plant litter decomposition and influence the fate of carbon in rivers and riparian zones. When decomposing low-nutrient plant litter, microbes acquire nitrogen (N) and phosphorus (P) from the environment (i.e., nutrient immobilization), and this process is potentially sensitive to nutrient loading and changing climate. Nonetheless, environmental controls on immobilization are poorly understood because rates are also influenced by plant litter chemistry, which is coupled to the same environmental factors. Here we used a standardized, low-nutrient organic matter substrate (cotton strips) to quantify nutrient immobilization at 100 paired stream and riparian sites representing 11 biomes worldwide. Immobilization rates varied by three orders of magnitude, were greater in rivers than riparian zones, and were strongly correlated to decomposition rates. In rivers, P immobilization rates were controlled by surface water phosphate concentrations, but N immobilization rates were not related to inorganic N. The N:P of immobilized nutrients was tightly constrained to a molar ratio of 10:1 despite wide variation in surface water N:P. Immobilization rates were temperature-dependent in riparian zones but not related to temperature in rivers. However, in rivers nutrient supply ultimately controlled whether microbes could achieve the maximum expected decomposition rate at a given temperature

Lämpöpumppujärjestelmien mitoitus

Insinöörityössä selvitettiin lämpöpumppujärjestelmien mitoituksen nykytilanteen toimintatapoja sekä ongelmia. Lämpöpumppujärjestelmät ovat yleistyneet nopeaa vauhtia, mutta niiden mitoitukseen ei ole sovittu yleisiä sääntöjä. Työssä käytiin ensin läpi lämpöpumppujen teoriaa ja erilaisia lämpöpumpputyyppejä, joita markkinoilta löytyy. Tämän jälkeen käytiin läpi lämpöpumppujen mitoitusperusteita ja eri osia, joita kuuluu lämpöpumppujärjestelmien mitoitukseen. Lopuksi perehdyttiin insinöörityössä tarkasteltavan kohteen mitoitukseen. Lämpöpumppujärjestelmien onnistunut mitoitus perustuu rakennuksen energian- ja lämmitystehontarpeeseen ja näistä energiantarve on mitoituksen kannalta merkittävämpi. Rakennuksen energiantarpeen arvioinnissa tulee lämpöpumppujärjestelmän mitoittajalla olla tarkka käsitys, miten siihen on päädytty. Etenkin jos käytetään simulointimallia mitoituksen lähtötietona, tulee simulointimallin olla tavoite-energiamalli. Lämpöpumppua ei yleensä mitoiteta kattamaan koko rakennuksen energiantarvetta, vaan lisäjärjestelmällä tuotetaan huippukulutuksen aikainen energia. Optimaalinen lämpöpumpun energianpeittoaste voidaan määritellä elinkaarikustannusanalyysillä, jossa verrataan suuremman lämpöpumpun investointia sen suuremman energiapeittoasteen tuomiin säästöihin. Energiakaivoja käytetään usein lämpöpumppujärjestelmän energianlähteenä. Energiakaivojen mitoitus perustuu niistä kerättävään energiamäärään ja maaperän ominaisuuksiin. Energiankaivojen mitoitus tulee tehdä siihen tarkoitetulla mitoitusohjelmalla

Työkonedatan tiedonsiirto : Datasato-hanke, laitteistojen demonstraatiot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Kannuksen toimipaikka on lähtenyt mukaan Centrian koordinoimaan DataSato-hankkeeseen. DataSato-hankkeessa keskeisessä asemassa on maataloustyökonedatan keruu ja tiedonsiirto viljelijän datavarastoon. Kannuksen toimipaikan vastuulla hankkeessa oli suorittaa datankeräämiseen ja siirtämiseen liittyvien teknistenlaitteistojen demonstraatiot opetusmaatilan pelloilla satokaudella 2023. Opinnäytetyön teoriaosuus suoritettiin kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin DataSato-hankkeeseen, maatalouskoneiden tiedonsiirtoväyliin, peltoviljelyyn, viljelyn ympäristövaikutuksiin ja mahdollisuuksiin kehittää peltoviljelyliiketoimintaa työkonedataa hyödyntäen. Demonstraatiovaiheessa työkonedatan keräämiseen liittyvien laitteistojen asennukset ja demonstraatiot suoritettiin Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Kannuksen toimipaikan opetusmaatilalla yhdessä laitetoimittajien kanssa. Opinnäytetyötä tehdessä havaittiin työkonedatan mahdollistavan uusia liiketoiminta mahdollisuuksia datan hallintaan liittyen. Opinnäytetyössä havaittiin myös, että työkonedataa voidaan hyödyntää kestävän kehityksen mukaisessa ympäristönsuojelussa.The Kannus office of the Central Ostrobothnia education associations has joined the DataSato project coordinated by Centria. The central role in the DataSato project is the collection of agricultural machine data and the transfer of data to the farmer’s data warehouse. In the project Kannus location was responsible for performing the demonstrations of technical equipment related to collection and transfer in the fields of the teaching farm in the 2023 harvest season. The theory part of the thesis was carried out as a literature review. The literature review introduced the DataSato project, the data transmission channels of agricultural machines, arable farming, the environmental effects of farming and the possibilities of developing arable farming business using machine data. In the demonstration phase, the installations and demonstrations of the equipment related to the collection of machine data were carried out together with the equipment suppliers at the teaching farm of the Kannus office of the Central Ostrobothnia education. While working on the thesis, it was discovered that machine data enables new business opportunities related to data management. The thesis also found that machine data can be utilized in environmental protection in line with sustainable development